Kuvassa samalla julkisivulla viisi halituksen tiedotusjulistetta, kaksi hallituksen läheisen kansalaisjärjestön julistetta ja yksi Fidesz-KDNP:n kampanjajuliste. Kuva: Berta Göndör

Kun viimeksi Suomi-Unkari kysyi, voiko Viktor Orbán hävitä vaalit, on kohtuullista tarkastella kysymystä myös hänen vastustajansa Péter Magyarin kannalta. Huhtikuisista vaaleista on tulossa suoranainen maailmojen taistelu, jossa toisen ehdokkaan takana on EU ja toisen Trump ja Putin.

Vanhan väitteen mukaan kansalaiset seuraavat menestyjää ja menevät voittajan puolelle. Siksi kamppailua käydään myös mielipidemittauksilla, joissa Unkarin tapauksessa kannattaa aina huomioida se, kuka ne on tehnyt.

Lähellä oppositiota olevien tutkimuslaitosten mittauksissa Péter Magyarin Tisza johtaa, kun taas hallitusta lähellä oleva Nézőpont on rummuttanut Orbánin ja Fideszin puolesta. Hallitusta lähellä olevien mittaukset näyttävät kuilun Fideszin ja Tiszan puolella kasvavan, kun ”toisen puolen” mielestä asetelmat ovat kutakuinkin muuttumattomat. Merkittävää on myös se, uutisoidaanko tulos kaikkien kansalaisten, puolueen valinneiden vai varmojen äänestäjien osalta.

Esimerkiksi helmikuussa 21 Kutatóközpont -tutkimuslaitos julkaisi oman mittauksensa. Siinä Tisza johti jokaisella kolmella tasolla: kaikissa äänioikeutetuissa sen etumatka oli 7, puolueen valinneissa 10 ja varmasti puoluetta äänestävissä 16 prosenttiyksikköä. Kuriositeettina politiikkapainotteinen vedonlyöntisivusto Polymarket tarjoaa Tiszan voittomahdollisuuksiksi 60 prosenttia.

Tunnetusti gallupit eivät äänestä eikä tämä varmista huhtikuun vaalivoittoa. Tisza on toki suositumpi nuorten ja esimerkiksi pääkaupunkilaisten keskuudessa, mutta Unkarissa maaseutu ja vaalipiirijako ovat usein ratkaisseet vaalituloksen.

Vaalit eivät vapaudestaan huolimatta ole Fideszin valtakaudella olleet reilut, eivätkä ole sitä nytkään. Mielipiteitä ohjallaan valtiollisen median sekä poliittisen mainonnan ja sen rajoitusten turvin. Esimerkkinä ovat jo Fideszin tavaramerkiksi muodostuneet propagandajulisteet, jotka jälleen värittävät Unkarin katukuvaa. Myös Péter Magyar on ollut jatkuvan mustamaalauskampanjan kohteena siitä lähtien, kun hän jätti Fidesz-puolueen.

Fidesz ei ole tapansa mukaan myöskään julkaissut vaaliohjelmaa. Sodan ja rauhan teemojen ohella se puhuu epämääräisesti aikaisemman politiikan jatkamisesta ja kehystää itsensä ”varmaksi valinnaksi” (biztos választás).

Kampanjansa se kehystää Ukrainassa käytävän sodan jatkumisella ja ”Brysselin sotapuolueella”. Vuoden 2022 vaaleissa Fideszin väite, että oppositio veisi Unkarin sotaan, takasi sille voiton. Ulkoministeri Szijjártó on myös todennut, ettei Ukrainasta tule EU-jäsentä niin kauan kuin Fidesz hallitsee Unkaria.

Ja jos vaikka Tisza voittaisikin, parlamentin paikkajako on omituisen vaalimatematiikan tulos. Unkarissa 45% äänistä on riittänyt kahden kolmasosan superenemmistöön parlamentissa.

Vaalijärjestelmä perustuu Saksasta ja Italiasta kopioituihin malleihin sillä erolla, että se palkitsee voittajaa niitä enemmän. Yhdistelmävaalissa 106 mandaattia jaetaan enemmistövaalilla yhden ehdokkaan vaalipiireissä ja loput 93 valtakunnallisessa listavaalissa.

Tutkimuskeskus 21 Kutatóközpontin vaalikoneen avulla on mahdollista arvioida paikkamääriä mielipidemittausten perusteella. Tämä tarkoittaisi noin 110 paikkaa Tiszalle ja 80 paikkaa Fideszille, mikäli Mi Hazánk pääsisi läpi.

Tutkijoiden arvioissa parlamentissa on pian vähimmillään vain kaksi puoluetta. Joissakin arvioissa myös laitaoikeiston Mi Hazánk -puolueen on arveltu ylittävän äänikynnyksen, mutta vasemmistoliberaalin Demokraattisen koalition jäävän sen alle. Oireellista on sekin, että takavuosien mahtipuolue sosialistien MSZP päätti jättäytyä vaalien ulkopuolelle.

Liberaalitaustaista Republikon-instituuttia johtava Gábor Horn arvioi, että tulevassa parlamentissa puolueita olisi kolme, tai korkeintaan neljä. Mi Hazánk -puolueen mahdollisen läpimenon lisäksi Kaksihäntäinen koira -puolueen mahdollisuudet ylittää äänikynnys ovat paremmat kuin Demokraattisella koalitiolla.

Helmikuisessa Népszavan haastattelussa Horn listasi kuitenkin kolme tekijää, joiden vuoksi Tiszan voitto ei gallup-luvuista huolimatta ole varmaa. Ensimmäinen niistä liittyy jo mainittuun huomioon vaalien epäreiluudesta: Fideszillä on käytössään suhteettoman suuret resurssit ja voimavarat muihin puolueisiin verrattuna.

Toinen tekijä liittyy Fideszin mahdollisuuksiin vaikuttaa äänestäjien käyttäytymiseen erilaisten tulonsiirtojen kautta. Horn nostaa esimerkiksi ns. 13. ja 14. kuukauden eläkkeen ja kaksi- ja kolmelapsisten naisten vapautuksen tuloverosta, joita hän pitää peiteltynä ääntenostona.

Lisäksi Horn arvioi, että Tiszan voittomahdollisuudet kytkeytyvät maailmanpoliittiseen tilanteeseen. Viktor Orbán on kansainvälisesti tunnettu poliittinen toimija, jonka pysymiseen vallassa myös Trumpilla, Putinilla ja Xillä on omat intressinsä.

On merkittävää, että Yhdysvaltain ulkoministeri Rubio vieraili Unkarissa, ja myös Trumpin vierailusta vaalien alla on huhuttu. Mahdollinen ajankohta tähän olisi konservatiivisten voimien kansainvälinen konferenssi CPAC maaliskuun lopulla. Orbánin rauhankonferenssi, joka toisi Trumpin lisäksi myös Putinin ja Zelenskyin, tuskin toteutuu ainakaan ennen vaaleja. Orbán on hyväksynyt kutsun Trumpin ”rauhanneuvostoon” yhtenä harvoista eurooppalaisista johtajista.

Fideszin haastajia on vuosien varrella syytetty visioiden puutteesta, ja he ovat esittäytyneet lähinnä nykypolitiikan vastakohtana. Tiszan suhteen on ollut välillä epäselvää, mihin se sijoittuu poliittisella kartalla. Puolue esittäytyy maltillisen oikeistolaisena, ja sen kuvasto on selvästi kansallismielistä. Se on tarttunut esimerkiksi Slovakian unkarilaisvähemmistön kysymyksiin, joihin Orbán on Slovakian pääministeri Ficon liittolaisena reagoinut varovaisesti.

Toisaalta se joutuu kosiskelemaan liberaaleja ja oppositiohenkisiä äänestäjiä, mikä näkyy sen retoriikassa ja vaaliohjelmassa. Fidesz esittää Tiszan nimenomaan vasemmistolaisena ja Brysselin marionettina.

Tiszan vaaliohjelmasta oli huhuja ja väitteitä jo ennen sen varsinaista julkaisemista. Puolue ajaa euron käyttöönottoa, veronalennuksia pienituloisille, terveydenhuollon parantamista ja palaamista Euroopan syyttäjänviraston jäseneksi. Tarkoitus on myös parantaa suhteita Puolaan ja muihin V4-maihin. Fideszin tiukkaan maahanmuuttopolitiikkaan ja raja-aitoihin Tisza ei kajoaisi.

Tisza on pitkään henkilöitynyt vahvasti Péter Magyarin ympärille. Nyt puolue on tuonut esiin muita asiantuntijuutta korostavia johtohahmojaan. Merkittävimpiä ovat István Kapitány, joka on tehnyt pitkän uran Shell-öljyfirman johtoportaassa sekä Anita Orbán, jolla on vastaavanlainen kokemus Vodafone-puhelinyhtiössä.

On lopulta hyvin mahdollista, että Fidesz menettää kahden kolmasosan superenemmistönsä, muttei myöskään Tisza saa sellaista. Voidaan päätyä Puolasta tuttuun tilanteeseen, jossa presidentti jarruttaa uuden hallituksen uudistuksia.

 

Tätä silmällä pitäen Unkarin parlamentti laajensi taannoin presidentin valtaoikeuksia. Ennen presidentin syrjäyttämiseen riitti parlamentin yksinkertainen enemmistö. Nyt myös tukevasti Fideszin käsissä olevalla perustuslakituomioistuimella on sanansa sanottavana niin tässä kuin monissa muissa kysymyksissä.

Lienee myös selvää, että jopa maailmanpoliittista merkitystä omaavia vaaleja ei ratkaista normaaleilla televisioväittelyillä. Kannatusta ”mitataan” jälleen kerran myös kaduilla ja maaliskuun kansallispäivänä, jolloin sekä Orbán että Magyar marssittavat kannattajansa pääkaupunkiin.

Anniina Hyttinen, Jani Korhonen, Heino Nyyssönen